Unet

Minulle unet ovat olleet tärkeitä niin kauan kuin muistan.

Lapsuudestani mieleeni ovat parhaiten jääneet unet, joissa olin pakenemassa, mille ei ollut mitään syytä sen hetkisessä elämässäni.

Jossain vaiheessa kirjoitin paljon uniani muistiin unikirjaan päiväkirjamaisesti. Tosin tekstistä oli usein vaikea saada selvää, sillä unet todellakin pitää kirjoittaa heti ylös, kun niistä havahtuu. Niin nopeasti ne luikertelevat mielestä karkuteille. Unisena kirjoitettu teksti ei aina ole selkeää luettavaa jälkeenpäin. Tuossa vaiheessa elämääni tuntui, että unissa tapahtui niin paljon enemmän kuin arkielämässä ja siksikin halusin kirjoittaa niitä ylös.

Jossain vaiheessa kun lapsiakin oli jo useampi,  lopetin unien kirjaamisen, sillä se herätti liikaa ja oli vaikea saada uudelleen unta. Lisäksi huomasin, että jälkeenpäin, vuosien kuluttua, on kuitenkin kivempi lukea päiväkirjaa kuin unikirjaa. Toki edelleen kirjoitan unen ylös, jos se on jotenkin erityinen tai merkittävä. Niin kuitenkin tapahtuu  harvoin.

Inkaellan maailmassa ollaan paljon unenaikaisessa maailmassa. Jotkin asiat ovat saaneet innoituksensa omista unistani, kuten soittokello, jolla Inkaella herättää  itsensä. Olen itse joskus herännyt soittokellon ääneen, joka kuuluikin uneen. Univalikko on erään toisen henkilön unesta peräisin. Sana oli heti niin mielenkiintoinen, että mielikuvitukseni pyörähti piruetin. Jotakin muutakin kirjassa on unesta peräisin, mutta enimmäkseen kirja on kuitenkin pelkkää mielikuvitusta. Enneunet halusin ottaa aiheeksi, koska itsekin olen joskus harvoin sellaisen nähnyt.

Tykkään tarinoista, jotka yhdistävät fantasiaa ja tosimaailmaa. Koska mielestäni unimaailma on mielenkiintoinen, siitä tuli Inkaella-sarjan fantasiamaailma. Itse koen liian tylsäksi kirjoittaa pelkästään normimaailmaan  liittyvää tarinaa. Mielikuvitus saa enemmän tilaa, kun mukana on myös fantasiaelementti.